Anu Marjatta KainulainenTänä vuonna Nilsiän taiteiden juhlaa vietettiin 27.8 loistavassa syyssäässä. Kiitos kaikille näyttelyyn osallistuneille!
Mukana näyttelyssä olivat lisäkseni paikalliset taiteilijat Anja Sollas(Art Anja Sollas), Kiisi Toivanen (www.kiisi.com) ja Linda Pöyry.
Oli innostavaa tavata ihmisiä ja inspiroitua toisten taiteilijoitten töistä.
Paikallislehti Pitäjäläinen (16.8. 2018) kirjoitti näyttelystäni kivan jutun:
Jos voi itse tehdä siveltimet ja piirustuskynät, niin miksei sitten väritkin. Luonnonmuste on luonnon omista väriaineista tehtyä väriainetta, jota voi käyttää maalaukseen ja piirtelyyn.
Itse tehtyjen värien maailmaa voi lähestyä tietysti monella tapaa. Intohimoisena musteen ystävänä halusin kokeilla musteen tekoa luonnon väriaineista. Olen aiemmin värjännyt luonnonväreillä villalankoja ja tiesin miten hienoja värejä luonnokasveista olisi mahdollista saada.
Luonnonmusteelle löysin useitakin reseptejä englannin kielellä, joista päädyin käyttämään sellaista, jossa väriliemeen lisätään vain suolaa, viinietikkaa ja arabikumia. Tällaisessa ohjeessa parasta on se, että jos värikasvikin on syötävää, ei todellakaan tarvitse pelätä musteen joutumista muuallekin kuin paperille. Tarvittavat ainekset arabikumia lukuunottamatta löytyvät tavan ruokakaupasta, arabikumia saa ostettua taidetarvikeliikkeistä. Väriaineena voi käyttää melkein mitä vain kasvia, josta lähtee väriä. Itse olen kokeillut mustikkaa (ehdoton suosikkini), käpyjä, Pietaryrttiä ja punajuurta. Nyt meilläei siis kaadeta viemäriin edes punajuuren keittolientä, punajuurista ruokaa ja liemestä mustetta.
Luonnonmusteilla maalaaminen ja piirtäminen on mukavaa ja vähän jännittävääkin. Värit juoksevat mukavasti paperilla ja jättävät kauniin kuultavan pinnan. Värit voivat reagoida käytettyyn paperiin ja toisiinsa mielenkiintoisilla tavoilla. Esimerkiksi mustikkamuste voi näyttäytyä pinkkinä, violettina tai tummansinisenä paperista riippuen. Ja näitten värien sekoittamiseen eivät todellakaan päde mitkään ennalta opitut väriensekoitus säännöt, vaan lopputulos on aina yhtä jännittävä.
Valmis luonnonmuste näyttää kestävän huoneenlämmössäkin useita kuukausia hyvänä. Ohjeiden mukaan musteet säilyvät paremmin viileässä esim. jääkaapissa, itse haluan pitää musteet pöydälläni, jossa ne on heti valmiit käytettäväksi.
Väriliemen teossa kannattaa olla maltillinen ja miettiä oikeasti kuinka paljon mustetta kannattaa kerralla valmistaa. Kun lankoja värjätessä värikasveja tarvitaan isot kasat, riittää musteen tekoon pienempikin määrä. Jo desilitra mustetta riittä pitkäksi aikaa. Itsehän en alkuun tätä osannut huomioida ja nyt minulla on useampaa väriä litran purkit odottamassa käyttöä!
Omien musteittein tekeminen on hauskaa puuhaa ja vielä hauskempaa on käyttää niitä, varsinkin itse tehdyillä siveltimillä ja kynillä.
I made inks from natural ingredients. You only need plants ( I used blueberries, beetroots, pinecones and tansies) and salt, vinegar and gum arabic. Making you own ink is fun and using them is even funnier!
Menin metsään keräämään puutikkuja. Löysin itseni tekemässä taidetta. Löysin tutusta metsästä uusia piirteitä, havaitsin ihan uusia yksityiskohtia, merkitsin jälkeni metsään. Innostuin!
I went in forest, made some marks, got excited!
Millainen voisi olla itse tehty pensseli?
Onko joskus metsässä liikuessasi tullut mieleesi kerätä mukaasi kaikki kauniit tikut ja käppyräiset puupalat? Oletko ikinä miettinyt, että maalaussiveltimet ja piirrustusvälineet voisi tehdä itse? Minä mietin ja myös toteutin ajatukseni.
Siveltimen vartena käytin metsästä maasta löytyneitä kauniisti harmaantuneita puutikkuja. Vaikka erilaiset käppyräiset tikut ja juurenpalasen ovat mielestäni ehdottomasti kauniinpia, on käytännön kannalta vähän suorempi tikku on ehkä parempi. Erilaisia tikkuja voi ensin tunnustella kädessä ja hyvällä tuurilla metsästä löytyy juuri omaan käteen sopiva pensselin varsi. Sivellinkarvoina olen käyttänyt hevosen harjaa ja häntäjouhia, koiran karvoja ja kasvikuitua. Tikuista saa myös kauniita ”mustekyniä” .
Kauniit työvälineet innostaa maalaamaan ja piirtämään!
Handmade paintbrushes.
100-roskaa löydetty ja muutettu joksikin muuksi. Toisinaan jo roskan poimiessani tiesin heti mitä tästä tulee, toisinaan roska piti minua kovilla ja saavutti monen välivaiheen kautta lopullisen muotonsa. 100- roskan tekeminen on ollut hauskaa, innostavaa, inhottavaa, kamalaa ja taas hauskaa.
100-trash done.
Joskus prosessit eivät etene loogisessa järjestyksessä, varsinkin kun kyse on luovasta prosessista.
Tässä tapauksessa kaikki alkoi hassusta päähänpistosta tehdä maassa lojuneelle ruuville siivet. Seuraavana päivänä mukaani lähti taas uusi ”roska”. Ja koska olen vakavasti otettava aikuinen, loin itselleni säännöt:
Nimen ja päämäärään prosessini sai lukiessani uutisista Iisalmelaisten 100 roskaa haasteesta, jossa haastetaan Iisalmelaiset poimimaan toukokuussa ainakin 100 roskaa satavuotiaan Suomen kunniaksi. Tämä on minun tapani poimia 100 roskaa, roskakorin sijaan minun roskani ovat löydettyjä esineitä, joista syntyy jotain uutta. Tänään ollaan esineessä 22 ja näillä näkymin 100 roskaa pitäisi olla kerättynä heinäkuun loppupuolella.
Seuraa matkaa sataan roskaan instagramissa @anumarjatta.kainulainen
Sometimes processes do not proceed in a logical order, especially when it comes to a creative process.
In this case, everything started with a funny idea to make wings on the screw that I found out of the ground. The next day I went home again with a new ”found object”. And because I’m a serious adult, I create rules for myself:
100 trash is my way to honor a hundred years old Finland. Today I am in article 22 and in this view 100 trash should be collected in the end of July.
You can find 100 trash in my instagram @anumarjatta.kainulainen
